Vrakinaisten kapinan alkuvaiheet: Osmanien valtakunnan viimeinen nousu ja tuho?

Historioitsijat ovat aina kiistelleet siitä, mikä oli Osmanien valtakunnan tärkein käännekohta. Oliko se sulttaanien vallankumous 1600-luvulla, tappio Itävaltalle Wienissä vuonna 1683, vai ehkäpä ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen? Monet uskovat kuitenkin, että vasta Vrakinaisten kapinan alkuvaiheet vuonna 1839 paljastivat Osmanien valtakunnan sisäiset ristiriidat ja heikkoudet selkeimmin. Tämän kapinan synty on kiehtova tarina vallankumouksellisesta ideologiasta, islamilaisen perinteestä ja yhdestä miehestä, jonka nimi oli Valide Sultan Mihrimah.

Mihrimah, joka tunnetaan myös nimellä “suuren sulttaanin äiti”, ei ollut tavallinen hahmo Osmanien valtaistuimella. Hän oli Ahmed I:n äiti ja hallitsi Osmanien valtakuntaa vuosina 1603-1617. Hänen vaikutuksensa valtioon oli merkittävä, sillä hän edisti islamin uskonnollista uudistamista ja pyrki vahvistamaan sulttaanin valtaa. Mihrimah onkin historiaan jäänyt naisena, joka mursi monia traditioita ja osoitti, että naisetkin voivat olla vaikutusvaltaisia poliittisia hahmoja.

Vrakinaisten kapina alkoi kuitenkin vasta 1800-luvulla. Osmanien valtakunta oli tuolloin jo heikentynyt ja islamilaisen uskonnon tulkitsemisesta syntyi kiistoja. Vrakinaisten johtaja, Muhammad ibn Abdul Wahhab, kannatti radikaalia islamin tulkintaa ja vastusti Osmanien hallintoa. Hän liittoutui saudityn ruhtinas Abdullah bin Saud’in kanssa ja aloitti kapinan Mekassa vuonna 1803.

Kapinan alkuvaiheet olivat kaoottisia. Vrakinaisten joukot valtasivat Mekan ja Medinaan, pyhät kaupunkit Osmanien valtakunnan islamilaisille. Sulttaani Mahmud II yritti tukahduttaa kapinan lähettämällä armeijansa Arabian niemimaalle. Taistelu oli kuitenkin verinen ja pitkäkestoinen.

Vrakinaisten kapinan alkuvaiheet ovat kiinnostavia useista syistä:

• Uuden ideologian syntymä: Muhammad ibn Abdul Wahhabin radikalismi kyseenalaisti Osmanien valtakunnan perinteisen islamin tulkinnan ja avasi portteja uusille uskonnollisille liikkeille.
• Valtiovalta ja uskonto ristiriidassa: Osmanien valtakunta yritti säilyttää kontrollia yli islamilaisista instituutioista, mutta Vrakinaisten kapinan alkuvaiheet osoittivat, että uskonnolliset liikkeet voivat haastaa valtion vallan.
• Sulttaanin heikkous: Sulttaani Mahmud II:n kyvyttömyys tukahduttamaan kapinaa nopeasti paljasti Osmanien valtakunnan sisäiset ongelmat ja valtiojohdon heikon johtajakapastiyden.

Mihrimah Sultanin tarina osoittaa, että Osmanien valtakunta ei ollut täysin homogeeninen entitetti. Sen sisällä oli monia eri ryhmiä ja ideologioita, jotka ajoittain kilpailivat vallasta. Vrakinaisten kapinan alkuvaiheet olivat vain yksi esimerkki tästä dynamiikasta.

Vuosi 1839: Vrakinaisten kapinan leviämisellä Osmanien valtakunta alkoi hajota?

Vrakinaisten kapinan alkuvaiheet eivät rajoittunneet Arabian niemimaalle. Vuonna 1839 kapina levisikin koko Osmanien valtakunnan alueelle. Vrakinaisten joukot hyökkäsivät Egyptiin, Syyriaan ja Irakiin. Osmanien armeija oli täysin valmistautumaton tähän laajaan konfliktiin.

Vapautusliike	Paikka	Vuosiluku
Muhammad ibn Abdul Wahhabin liike	Arabian niemimaa	1744-1818
Vrakinaisten kapina	Osmanien valtakunta	1803 - 1818

Osmanien valtakunta oli tuolloin jo vakavasti heikentynyt. Sisäiset konfliktit ja taloudelliset ongelmat olivat heikentäneet sen sotilaallisia kykyjä. Vrakinaisten kapinan leviäminen osoitti, että Osmanien valtakunnan aika oli ohi.

Osmanien armeija onnistui lopulta tukahduttamaan Vrakinaisten kapinan vuonna 1840, mutta vahinko oli jo tehty. Kapina oli murtanut Osmanien valtakunnan hallintoa ja osoittanut sen heikkoudet koko maailmalle.
Kapinan vaikutukset olivat pitkäkestoiset.

• Uusien nationalististen liikkeiden syntymä: Vrakinaisten kapinan herättämä epätyytymys johti uuden sukupolven nationalististen liikkeiden syntyyn Osmanien valtakunnan eri osissa. Nämä liikkeet pyrkivät itsenäisyyteen ja lopulta hajottivat Osmanien valtakunnan kokonaan.

• Euroopan maiden kasvava vaikutusvalta: Vrakinaisten kapinan aikana Euroopan maat alkoivat nähdä Osmanien valtakuntaa heikkona ja alttiina interventionille.

Vrakinaisten kapina oli käännekohta Osmanien valtakunnan historiassa. Se osoitti, että vanha järjestys oli romahtamaisillaan ja avasi portteja uusille ideoille ja liikkeille, jotka lopulta johtivat valtakunnan hajoamiseen.